Hei vaan kaikki, olen nyt pitkällä sairaslomalla opinnoistani viimeviikkoisen
polvileikkauksen johdosta. Ihan neuvona vain muillekin
hurjapäälaskettelijoille: kannattaa aina muistaa tehdä potkutesti suksien
kanssa ennen rinteeseen lähtöä. Se olisi saattanut säästää minutkin suuremmilta
polvivammoilta. Tässä parannellessani ja sängyssä makoillessani alkoi
blogisuoni taas viimein sykkimään, joten postaan nyt pitkään to do-listalla
olleen koruprojektin.
Needless
to say, törmäsin vastaavaan tekeleeseen jälleen kerran googlen kuvahakua
selatessani (olisiko ammatillisempaa siirtyä pikku hiljaa Pinterestin
piireihin? :D). Ja tämä upea vintagea henkivä korusettihän oli saatava. Piste.
Ymmärsin
pian yksittäin myytäviä, upeita ja verrattain kalliita nappikaupan nappeja
tutkaillessani tarvitsevani nappien lisäksi vielä jotain muuta:
kärsivällisyyttä. Mielipiteeni DIY-taiteista on, ettei kaikkea kannata eikä
pidäkään hankkia uutena. Something old, something new ja niin edelleen. Samalla
tulee antaneeksi vanhalle ja hylätylle esineelle uuden tarkoituksen ja elämän.
Napit jäivät siis kauneudestaan huolimatta kauppaan ja jätin koruidean
kypsymään mieleni perukoille.
Lopulta
kärsivällisyyteni palkittiin: napit löytyivät Kontin tuunaustorin sekalaisesta
nappilaatikosta (=aarrearkku), josta sai kerätä itselleen mieluisia nappeja
vain euron pussihintaan. Ei ole näitä koruja liiemmin hinnalla pilattu;
projektiin upposi nappeja vain yksi pussukallinen. Ajattelin kaapista
entuudestaan löytyneiden helmien tuovan mukavaa lisää jo itsessään
hienostuneiden nappien seassa.
Kaiken kaikkiaan tarvitsin:
- Erilaisia vanhoja nappeja ja helmiä
- Tummaa huopaa
- Liidun
- 60 cm mustaa kapeahkoa satiininauhaa
- Korvakoruihin korvistaustat
- Sakset
- (Leikkauspintaiset pihdit)
- Neulan ja lankaa
- Kontaktiliimaa
Kuvassa komeilevat leikkuuteräiset pihtini ja uhrinsa metalliset ja muoviset takakaaret. |
1. Hahmottele huopaan liidulla kaulakorun muoto.
2. Valikoi
ensin parillisista napeista korvakoruiksi sopivat yksilöt. Sommittele sitten
lopuista napeista ja helmistä mieluisa kokonaisuus. Tässä menee ja on hyväkin
mennä jokin tovi, esteettiset kokonaisuudet syntyvät ja hahmottuvat
pikkuhiljaa.
3. Nyt ovat napit valmiilla sijoillaan. Helpotin itse nappien liimaamista ja tasaiseksi asettelua katkomalla taustasta ompelulankaa varten olevat kaaret, mutta tämän vaiheen voi varmasti skipatakin jos tarvittavia aseita ei kotoa löydy. Nappi saattaa kyllä sitten asettua huovalle kallelleen.
3. Nyt ovat napit valmiilla sijoillaan. Helpotin itse nappien liimaamista ja tasaiseksi asettelua katkomalla taustasta ompelulankaa varten olevat kaaret, mutta tämän vaiheen voi varmasti skipatakin jos tarvittavia aseita ei kotoa löydy. Nappi saattaa kyllä sitten asettua huovalle kallelleen.
Pöydän ja
huovan välissä on suojana keittiöpyyhe ihan siltä varalta että liima olisi
tullut huovan läpi. Kuvan liimattavasta napista olen katkonut kaaren jotta
nappi asettuisi tasaisemmin huovalle.
|
4. Sitten
liimaillaan. Kannattaa ottaa sommittelusta yksi nappi kerrallaan ja liimata se
sitten aloilleen. Vaihtoehtoisesti olit kaukokatseinen ja olet ottanut
valokuvan sommitelmastasi. Varmistin kunnollisen kiinnittymisen laittamalla
liimaa sekä huovan päälle että napin taustapuolelle.
5. Kaikki napit on nyt liimattu. Anna liiman kuivua
valmistajan ohjeiden mukaisesti.
6. Leikkaa napitettu huopa irti mahdollisimman läheltä
nappeja. Tämä osoittautui isoille (ja tylpille..) fiskarseille tiukoissa
kulmissa liian haasteelliseksi, jolloin turvauduin kynsisaksiin ;)
Korvakoruiksi valikoituneet, huopataustoitetut napit
liimasin nyt korvakorutaustoihin, ne olivat siltä osin valmiit.
7. Leikkaa satiininauha kahtia ja polta päät siistiksi
ja rispaantumattomiksi kynttilän, tulitikun tai sytkärin avulla.
8. Laita tilkka liimaa satiininauhojen päihin ja paina
ne kiinni huopaan. Muista asettaa nauhat lähtemään sopivassa kulmassa!
Kannattaa mallailla tätä ensin peilin äärellä.
9. Safety check. Nauhat pysyvät varmasti kiinni
huovassa kun ne vielä ompelee kiinni.Valmis nappikaulakoru takaapäin. Huomioi kulma jossa nauhat lähtevät huopaosasta; koitin varmistaa etteivät nauhat taitu ruttuun kun koru roikkuu kaulassa.
Kuvassa näkyvät myös nuo mainitsemani korvakorunapit. Niitä on ollut kiva käyttää myös ihan yksinään ilman kaulakorun seuraa. |
Näin syntyi
yksi omista suosikeistani ja kehutuimmista korusarjoistani. Olen itsekin
erittäin tyytyväinen työni hedelmiin ja otan kehut aina kiitollisena vastaan.
Erittäin onnistuneelta projekti tuntuu silloin, kun joku päätyy vielä kysymään
mistä olen ne ostanut!
Tarkkasilmäisimmät
saattoivatkin muuten huomata lopputuloskuvista että poistin ja
uudelleensijoitin muutaman napin alareunasta, minkä ansiosta olen kaulakoruun
vielä entistäkin tyytyväisempi.
Menkäähän
tekin kierrätysliikkeisiin tongiskelemaan, ties mitä sieltä löytyy :)
-------------
Loppukevennykseksi
paljastan, ettei minunkaan maailmani ole ehkä aivan niin järjestäytynyt ja
valonhohtoinen kuin mitä blogi antaisi ymmärtää. Tervetuloa back stagelle: